Blogi on jo vaihtanut otsikkoa ja morsmaikun sormet syyhyää päästä kirjottamaan hääjuttuja. Granadasta jäi kuitenkin vielä monta tarinaa kertomatta, ja aateltiin muistella ensin ne tänne, etteivät kokonaan unohdu. Samalla päästään vielä nauttimaan Granadan auringosta, flamencon rytmeistä ja ihanasta Pariisista täällä pimeässä talvessa, joka valitettavasti on tällä hetkellä taas kovin vesisateinen. Toivottavasti joku muukin eksyy näitä juttuja vielä lukemaan.

Akin vanhemmat, Jopi ja Riitta kävivät siis meitä vielä heinäkuun alussa moikkaamassa. Kuten jo kerrottiinkin, lauantaina 28.6. käytiin Minnan, Jackin ja Sinin kanssa vesipuistossa Torremolinoksessa. Sieltä jatkettiin matkaa Sinin kanssa lähelle Marbellaa Calahondan kylään, josta Riitta ja Jopi olivat vuokranneet asunnon viikoksi. Sini oli meidän kanssa siellä yhden yön, kunnes sunnuntaina koitti aika, jolloin tuntui, että vaihto alkoi auttamatta olla ohi, koska Sinin piti lähteä kotiin. Marbellan biitsipäivän jälkeen saatettiin meduusatatuoinnin saanut amiga Fuengirolan juna-asemalle ja palattiin hieman oudoissa tunnelmissa Calahondaan. Illalla oli jalkapallon EM-kisojen finaali, jossa Espanja pelasi. Päästiin siis kannustamaan "kotimaata". Suomessa vastaavaa tilannetta saa ehkä vielä hetken odotella... Ajeltiin kattomaan matsia Fuengirolaan, jossa tosin viihdyttiin vaan ekan puoliajan verran, ja palattiin sitten Calahondaan. Meidän piti nähdä Minnan ja Jackin kanssa Fugessa, mutta tietoliikennenyhteydet takkusivat sen verran, ettei sitten koskaan törmätty. Suurin finaalihulina meiltä meni siis vähän sivusuun, mutta voiton ratkettua riitti kyllä auton torvien soittoa pienemmässäkin kylässä. Ja baarissa, jossa katottiin peliä Calahondassa, tarjoilijat heitti aina välillä metalliset tarjottimensa kovalle kivilattialle, joten melua riitti. ;) Maanantaina tuli telkkarista koko päivän ohjelmaa futiksesta. Livenä seurattiin, kun joukkue matkusti Madridiin kansan juhlistettavaksi. Muistaapahan aina, mikä maa voitti EM-lopputurnauksen vuonna 2008!

Alkuviikkoa vietettiin hyvän ruoan ja juoman, auringonoton, tapasten, ja uimisen merkeissä. Me oltiin ootettu Akin kanssa tätä viikkoa, että päästään aina ajoissa nukkumaan, mutta kuinkas kävikään... Joka ilta tissuteltiin myöhään yöhön, kun kukaan ei malttanut mennä nukkumaan. Riitta aina välillä yritti pitää vähän jöötä, mutta ei onnistunut kovin hyvin... ;) Mutta mikäs sen mukavampaa kuin istua parvekkeella hyvässä seurassa etelän yön pehmeässä lämmössä. Käytiin merenrannalla ja otettiin aurinkoa myös viihtyisällä uima-altaalla. Tiistaina tehtiin vähän pitempi retki Tarifaan, jonka upeita rantoja haluttiin näyttää vieraillemme. Pääsin myös toteuttamaan vihdoin ja viimein unelmani hiekkarannalla ratsastamisesta. Sain alleni kimon Landroverin, joka tuntui olevan melkoisen herkkäkaasuinen ja jarrut sitten puolestaan eivät toimineet ihan niin hyvin. Vauhtia siis riitti ja hauikset oli hapoilla reissun jälkeen. Meitä oli kolme ratsastajaa, enkä ikinä unohda sitä fiilistä, kun laukattiin täysillä vaalealla hiekalla ja turkoosi meri vilisti vierellä... Oih. Harmi kyllä, mulla ei ole yhtään valokuvaa ratsastuksesta... Mutta silti en unohda sitä koskaan!

Torstaina ajettiin Granadaan. Riitta ja Jopi vietti iltapäivän Alhambrassa, ja illalla tutustutettiin heitäkin tapasbaarien ihmeelliseen maailmaan. Maisteltiin Bellan & Bestian mojitoja ja käytiin isomahaisen miehen baarissa. Perjantaina nautittiin aamupala meidän pikku asunnossa ja sen jälkeen Aki lähti vielä esittelemään kaupunkia vanhemmilleen. Mun piti lähteä käymään koululla, joten sanottiin Riitan ja Jopin kanssa heipat, koska he lähtivät jo hyvissä ajoin ajelemaan takaisin kohti Calahondaa. Lauantaina he palasivat Suomeen. Mukavan leppoisa viikko vietettiin näidenkin vieraiden kanssa, kivaa oli! :)

Lauantaina (5.7.) me sitten aloitettiin viimeisten kahden viikon vietto Granadassa. Alkajaisiksi mä siis vihdoin palautin gradun lopullisesti, ja muutamia jäljellä olleita Erasmus-kavereita nähtiin vielä viikon aikana. Muuten päivät kuluivat jätskiä syödessä (Plaza Nuevan banaanijäätelö maistuisi nytkin!) ja kaupungilla pyöriessä. Sunnuntaina käytiin fiilistelemässä San Nicolasilla. Iltapäivällä istuttiin pitkään Bella & Bestiassa ja katotiin Wimbledonin finaalia, ja saatiinpa toinenkin iso urheiluvoitto vielä Espanjaan. ;)

Tiistaina (8.7.) käytiin uima-altaalla kärventämässä nahkojamme vielä vähän lisää ja keskiviikkona koitti kauan odotettu Juanesin konsertti Granadan Plaza de torosilla! Konsertti oli tosi hyvä ja sielläkin oli taas tunteet pinnassa monta kertaa...

Perjantaina käytiin katedraalissa, jossa mä en ollut käyny vielä kertaakaan aiemmin. Hätähousu-Aki poistui paikalta vähän aiemmin, mutta mä jäin hetkeksi itsekseni ihastelemaan upeita urkuja... :) Sunnuntaina käytiin etsimässä markkinoita, joilla ei myöskään oltu vielä saatu aikaseksi käydä, mutta eipä niitä enää näkynyt. Päivä huipentui kuitenkin vielä Alhambraan, jossa vierailtiin uudemman kerran. Imimme vielä itseemme mahtavia ja tärkeitä näkymiä Albaicíniin ja Sierralle, jonka lumipeitteestä ei tosin enää ollut tietoakaan.

Maanantaina (14.7.) kävin ostamassa ensimmäiset omat uudet flamencokenkäni, ja mikäs sen parempaa, kun sain ostaa ne juuri Granadasta. Ne on ihanat! Ostettiin myös lentolaukku, kun alkoi näyttää siltä, ettei kaikki meidän kamat mahdu rinkkaan ja reppuun. Riitta ja Jopihan vei meidän ison matkalaukun ja suurimman osan tavaroistamme jo mennessään Suomeen, kun me ei oltais saatu kaikkea kuljetettua kotimatkallamme. Käytiin myös Sacromontella kävelemässä.

Tiistaina käytiin illalla tapaksilla ja vesipiipulla, kun mä olin saanut yhteen baariin vapaalipun. :) Keskiviikkona kävin Sacromontella katsomassa flamencoesityksen, joka esitettiin ulkona pienessä laaksossa korkealla kukkuloilla. Upean lisämausteen esitykselle antoivat kukkuloiden takaa noussut täysikuu sekä kaskaan siritys. Esitys päättyi myöhään yöllä, ja mua vastaan tulleen Akin kanssa käveleskeltiin vielä Sacromontella ja ihasteltiin valaistua Alhambraa...

Torstaina vierailtiin Cartujan luostarissa, joka on ihan Akin koulun vieressä, ja käytiin kaupungilla vähän ostoksilla. Mä ostin flamencoruusun, joka ehkä nähdään mun tukassa sitten huhtikuun alussa... Käytiin kuuntelemassa messua San Antonilla (tosin Aki ei sielläkään viihtynyt kovin kauaa), ja siellä tervehdittiin lähimmäisiä messun aikana kuten täälläkin. :) Illalla käytiin vielä tapaksilla Oum Kalsumissa, josta sai ihania kebab-tapaksia.

Perjantaina käytiin viimesillä tanssitunneilla ja punteilla ja jatkettiin tapastelua Rivierassa. Illalla päästiin vielä kerran Generalifen puutarhoihin Alhambraan, kun käytiin katsomassa flamencoa, hiphopia ja nykytanssia yhdistellyt tanssiesitys Poeta de Nueva York. Se oli upea kaikkine musiikkeineen, tansseineen ja valoineen esiintymispaikasta puhumattakaan. Erityisesti mieleen jäi kohta, jossa kymmenkunta tanssijaa tanssi lavalle korkealta lasketun vesiverhon alla. Makeeta.

Lauantaina 19.7. koitti viimeinen päivä Granadassa. Päivän tarkoituksena oli tehdä supertapaskierros, eli käydä kaikissa tapasbaareissa, joissa oltiin puolen vuoden aikana käyty. Mutta ei sitten ihan kaikkiin enää menty, oltiinhan me käyty jo viimesinä päivinä muutenkin paljon tapaksilla. Alotettiin kuitenkin vielä Oum Kalsumista, jossa syötiin shawarmoja. Sieltä lähdettiin sulkemaan oma Granadan ympyrämme tekemällä sama kävelylenkki kukkuloille kuin mikä tehtiin ihan ensimmäisenä päivänämme Granadassa. Tällä kertaa meillä oli vähän sopivammat vaatteet päällä mutta lämpöä 20 astetta enemmän, joten ei ollut ihan kevyt lenkki kavuta sinne kukkuloille (viimeisinä päivinä muuten varjossakin oli jo 40 astetta lämmintä). Oli kyllä älytön olo seistä taas siellä ylhäällä ja katsella samoja maisemia kuin melkein kuusi kuukautta aiemmin, ja yrittää ymmärtää, että niissä maisemissa me oltiin eletty ja asuttu viimeiset kuukaudet, ja nyt se kaikki oli lopussa. Silloin tammikuussa tunnelma oli jännittynyt ja innokas eikä me tiedetty vielä mistään mitään. Puoli vuotta myöhemmin maisemia katseli hieman erilaisin silmin. Välillä kyyneleisinkin.

Lopulta laskeuduttiin alas, ja iltapäivällä hoidettiin raha-asiat vuokraemännän kanssa kuntoon ja jatkettiin vielä tapastelua. Illemmalla mentiin sinne Gran Vían drinkkibaariin, josta sai maailman parhaita mojitoja. Juotiin siellä parit ja juteltiin vielä italialaisen baarimikon kanssa, joka tarjosi meille chupitot ja kilisteli itsekin meidän kanssa. Se vaan ihmetteli, että oltiin vielä puolenyön aikaan baarissa, vaikka meidän piti herätä sunnuntaiaamuna jo viiden jälkeen. Yöllä vielä pakkailtiin viimeisiä kamoja ja tuli siinä taas vähän itkeskeltyäkin San Isidron joulupukkia hyvästellessä... Muutaman tunnin unien jälkeen otettiin kimpsumme ja kampsumme ja lähdimme odottamaan lentokenttäbussia. Olo oli ihan levollinen, kunnes kävelimme lentokentällä koneeseen, jolloin haikeus taas iski pahemman kerran. Mutta se ei ollut vielä todellakaan viimeinen kerta... Vaikka olimme jo odottaneet kovasti kotiin pääsyä, oli lähtö kuitenkin yllättävän rankka. Barcelonaa kohti lennettäessä oltiin kuitenkin iloisia, ettei lento vienyt ihan vielä suoraan Suomeen, vaan saataisiin vähän aikaa sulatella kaikkea. Kun pari viikkoa myöhemmin saavuimme lopulta Helsinkiin, oli oikeasti jo tosi kiva tullakin!

Granadaa emme unohda koskaan! Siellä vietetty puolivuotinen oli monella tavalla merkityksekäs kokemus meille molemmille - niin henkilökohtaisesti kummallekin kuin myös MEille!